Laukaisu avaruuteen

Aalto-1 laukaistiin avaruuteen Intiasta, Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta Intian avaruustutkimusjärjestön PSLV-kantoraketilla.

Sitä käytetään lähinnä Maan napojen kautta kulkeville polaariradoille lähetettävien satelliittien laukaisuun, mutta raketilla on lähetetty avaruuteen myös Intian kuu- ja marsluotaimetkin. Samoin helmikuussa 2017 tehty ennätyksellinen, 104 satelliittia kerralla avaruuteen vienyt laukaisu tehtiin PSLV-kantoraketilla.

Raketin luotettavuustilasto on varsin hyvä: tehdystä 39 laukaisusta vain ensimmäinen koelento on epäonnistunut.

Alun perin Aalto-1 oli tarkoitus laukaista matkaan Yhdysvalloista SpaceX -yhtiön Falcon 9 -kantoraketilla, mutta sille tulleiden kahden onnettomuuden vuoksi raketin lennot ovat huomattavasti myöhässä aikataulusta ja monien asiakkaiden tapaan myös suomalaissatelliitti on joutunut odottamaan vuoroaan pitkään.

Kaiken kaikkiaan Aalto-1 oli jo lähes kaksi vuotta myöhässä aiotusta, joten vuoden 2017 alussa Aalto-yliopisto alkoi tutkia hollantilaisen laukaisuvälittäjän kanssa mahdollisuutta siirtää laukaisu muualle.

Intialaisraketti on osoittautunut luotattavaksi

Vaikka ajatus intialaisesta kantoraketista saattaa tuntua kummalliselta, on Intia jo avaruuden suurvalta.

Se laukaisi ensimmäisen satelliittinsa avaruuteen vuonna 1975 ja on kehittänyt sen jälkeen itselleen varsin kunnianhimoisen avaruusohjelman. Maa on lähettänyt luotaimet Kuuta tutkimaan ja Marsia kiertämään, tehnyt tietoliikenne- ja kaukokartoitussatelliitteja sekä kehittää parhaillaan myös miehitettyä avaruusalusta. Aluksen mallikappaleen koelento tehtiin 2014.

Intialla on käytössään nykyisin kaksi kantorakettityyppiä, GSLV ja PSLV. Näistä GSLV (Geostationary Satellite Launch vehicle) on voimakkaampi, ja se on tarkoitettu geostationaarisatelliittien (päiväntasaajan päällä noin 36 000 kilometrin korkeudessa olevien satelliittien) laukaisuun.

PSLV on hieman kevyempi ja sen pääasiallinen tehtävä on lähettää matkaan maapallon napojen kautta kulkevia satelliitteja: siitä nimi Polar Satellite Launch Vehicle.

Suuri osa kaukokartoitussatelliiteista ja muut Maata havaitsevat satelliitit käyttävät tällaisia läheltä napoja kulkevia kiertoratoja, koska tältä radalta ne voivat havaita koko maapallon pintaa. Polaarirata sopii hyvin myös Aalto-1:lle, koska silloin se tulee usein myös Suomen päälle ja pystyy tekemään havaintoja koko Suomesta sekä koko maapallosta. Näin myös yhteydenpito satelliittiin käy helposti Otaniemessä olevalta maa-asemalta.

Ensilentonsa PSLV teki 20. syyskuuta 1993, mutta tuo ensilento päättyi ikävästi, koska laukaisu epäonnistui toisen vaiheen asennonsäätöjärjestelmän vian vuoksi. Sen jälkeen tosin kaikki 38 seurannutta lentoa ovat onnistuneet.

Raketista on kolme versiota, joista Aalto-1:n laukaisussa käytettiin raskainta PSLV-XL -versiota. Sen kaikki 16 lentoa ovat onnistuneet suunnitellusti.

Trooppinen laukaisukeskus

Bengalin lahden rannalla, Intian itärannalla sijaitseva Sriharikotan saari valittiin maan satelliittien laukaisupaikaksi vuonna 1969 ja ensimmäinen raketti sieltä lähetettiin vuonna 1971. Kyseessä oli tosin pieni luotausraketti, ei varsinainen avaruusraketti. Ensimmäinen kantoraketti lähetettiin sieltä vuonna 1979.

Vuonna 2002 laukaisukeskus nimettiin Satish Dhawanin avaruuskeskukseksi, Intian avaruustutkimusjärjestön pitkäaikaisen johtajan mukaan.

Keskuksessa on nykyisin kaksi käytössä olevaa laukaisualustaa, joista ensimmäistä käytetään mm. PSLV-rakettien lähettämiseen. Kolmas laukaisualusta on parhaillaan rakenteilla Intian miehitettyjä avaruuslentoja varten.

Laukaisukeskus on eurooppalaisten rakettien lähetyskeskuksen, Kouroun, ohella maailman toiseksi paras paikka satelliittien lähettämiseen sijaintinsa puolestam sillä se sijaitsee vain noin 2000 km päiväntasaajan pohjoispuolella (Kourou on hieman alle 1000 km). Aalto-1:n tapauksessa tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska polaariradalle suuntaavat raketit lähetetään Sriharikotasta kohti etelää, Intian valtameren päälle.

Teknisiä tietoja, PSLV-XL

Raketissa on neljä vaihetta ja kuusi lentoonlähdössä toimivaa apurakettia. Apuraketeista neljä käynnistyy laukaisun aikaan ja kaksi myöhemmin.



Yhteys Aalto-1 -tiimiin

Jaan Praks, professori, hankkeen koordinaattori

+358 50 420 5847, jaan.praks@aalto.fi

Minna Hölttä, tiedottaja

+358 50 539 6229, minna.holtta@aalto.fi

Seuraa meitä:

  Aalto Satellites Facebookissa

  Aalto-1 Twitterissä